Työyhteisön tulevaisuus: Vuodessa vitutukseen?


Jokainen meistä on joskus mennyt ensimmäistä päivää töihin. Kaikki muistavat sen suunnattoman innostuksen uutta työtehtävää ja työyhteisöä kohtaan. Joissain työyhteisöissä tämä into laantuu nopeasti, toisissa se kantaa hieman pidemmälle, joissakin se kantaa vuosia, vuosikymmeniä tai kokonaisia työuria. Rekrytointi on yrityksille kallista – oli se sitten itse tehtyä tai ulkoistettuna ostettua. Näin ollen työntekijöiden positiivinen sitoutuminen työnantajaansa on itseasiassa säästöä työnantajalle kuin työnantajalle!

Mistä johtuvat erot työinnon laantumisessa?

1. Toisissa työyhteisöistä työntekijöiden homo- tai heterogeenisyys tunnistetaan paremmin ja sitä osataan hyödyntää

2. Osa työyhteisöistä on jo etukäteen varautunut ristiriita- ja konfliktitilanteisiin sekä niiden hoitamiseen

3. Työpaikalla muistetaan kysyä työntekijöiltä “Mitä sinulle kuuluu?” – ja oikeasti tarkoitetaan sitä

4. Työtehtävät – mm. niiden laatu ja vaativuus eivät vastaa työntekijän odotuksia – tai ne muuttuvat radikaalisti ilman selitystä

Mitä esimiehesi johtavat?

Kaikki työntekijäsi osaavat todennäköisesti työtehtävänsä. Jos ihminen osaa, tarvitseeko ihmistä aktiivisesti opastaa ja johtaa? Iso asia on siis johtaa työyhteisöä toimimaan yhteistyössä keskenään. Esimiehen tehtävä on siis huolehtia siitä, että edellä mainitut neljä asiaa ovat kunnossa omassa työyhteisössäsi. Monilla työpaikoilla olen huomannut sen, että sivuuttamalla edellä mainitut asiat on päästy vuodessa vitutukseen. Tämän jälkeen osaava työntekijä on lähtenyt etsimään uutta työtä, koko tiimi on palannut loppuun tai esimies on hakenut muihin tehtäviin. Esimiehen tärkein tehtävä? Johtaa ihmistä, ei työtä. Osaava henkilöstö osaa hommansa ihan itse, ilman sen kummallisempaa ohjausta.

Katso kollegoitasi - miltä heidän naamansa näyttää kun tulevat työpaikalle?

Katso kollegoitasi – miltä heidän naamansa näyttää kun tulevat työpaikalle?

Mitä esimiestesi tulisi johtaa?

Mitä enemmän työyhteisössä on ihmisiä, sitä todennäköisempää on, että myös persoonaltaan vaikeita tai mahdottomia ihmisiä eksyy työyhteisöön. Mitä teet sitten? Tässä kohtaa esimiehellä täytyy olla valmius ja tietotaito mitä silloin tulee tehdä. Haastavia esimiestilanteita on mahdollista harjoitella ja niitä tulee harjoitella. Vaikeassa konfliktitilanteessa tilanne täytyy saada raukeamaan mahdollisimman nopeasti ja usein kyse on väärinymmärryksestä ja henkilöiden keskinäisistä ristiriidoista. Joka tapauksessa esimiehesi tarvitsee työkaluja tilanteen hoitamiseen. Fiksu esimies haistaa tilanteet jo hieman etukäteen ja osaa ennakoida kitkaa. Jos tilanne jatkuu, koko porukka pääsee edellä mainittuun tilaan jopa kuukausissa. Sen jälkeen voidaankin ihmetellä miksi työntekijöitä irtisanoutuu.

Mitä maksaa?

Yhdessä omassa tapauksessa selvittämätön riitatilanne maksoi yritykselle n. 30 000 euroa kuukaudessa. Vuodessa siis hieman alle 400 000. Summa muodostui turhista sairaslomista, sijaisista, tuotannon hidastumisesta, työterveyden laskuista ja muista täysin vältettävissä olevista päällekkäisistä kuluista. Oli sanomattakin selvää että yrityksen johto hallitusta myöten oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Firma säästi vuodeksi tulostavoitteen täyteen – tekemällä oikeita ratkaisuja.

Kysynkin loppuun, Mitä sinä maksat sairauslomista, sijaisista, työterveydestä? Onko esimerkiksi yksikkö- tai tiimikohtaisia eroja? Niille on joku syy. Koska kysyit viimeksi nuo neljä alussa esitettyä kohtaa? Entä jos tekisit sen tänään.

Piditkö? Jaa se kaverille!Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on LinkedInEmail this to someoneShare on Google+

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *