Suomi ei ole enää Eurooppalaisen työpaikkakiusaamisen kärjessä


Suomi on vuosia pitänyt kyseenalaista kunniaa tilastossa, jossa ei ole mitään hurrattavaa. Suomi on esimerkiksi vuonna 2014 tehdyssä Eurofoundin tilastotutkimuksessa pitänyt kyseenalaista kakkossijaa työpaikkakiusaamisessa. Edellä oli vain Itävalta, yhden prosenttiyksikön erolla (21% vrt 22%). EU27 keskiarvo tutkimuksessa on noin 14% luokkaa. Tilanne on kuitenkin merkittävästi muuttunut. Tästäkin huolimatta jätetään ne kuohuviinipullot sinne kaappiin.

Työpaikkakiusaamisella on samaisen tutkimuksen mukaan mielenkiintoisia korrelaatioita. Mielenterveysongelmat (WHO-5), yli viiden päivän sairauspoissaolot, työtapaturmariski sekä työn kielteinen vaikutus terveyteen ovat koholla työpaikkakiusaamista kokevilla henkilöillä. Osassa kategorioita nousu on jopa 15-20%-yksikön luokkaa. Kansankielellä sanottuna työpaikkakiusaaminen pahimmillaan tuplaa todennäköisyyden sairastua tai joutua työtapaturmaan.

No mutta mitäs sitten, eihän Suomi enää ole kärjessä! Totta. Tilastoissa voi tosin pudota useammalla eri tavalla. Tuoreimmassa Eurofoundin tutkimuksessa 2016 (päivitetty 2017) Suomi löytyy seitsemänneltä sijalta. Suomessa työpaikkakiusaamista esiintyy prosenttiyksikölleen yhtä paljon kuin aikaisemminkin, noin 21% työväestöstä. EU28 keskiarvo tutkimuksessa on noin 16%. Kuriositeettina mainittakoon, että naisvaltaisilla aloilla kiusattu on todennäköisemmin mies kuin nainen. Miesvaltaisilla aloilla vastaavasti toisin päin.

Mitä on sitten tapahtunut? Tilaston kaunistuminen ei johdu siitä että Suomessa olisi tehty jotain oikein. Muutamassa muussa Euroopan maassa, kuten esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Virossa työpaikkakiusaaminen on räjähtänyt käsiin ja nämä maat ovat kirineet Suomen ohi. Itävallassa sen sijaan tilanne on muuttunut ja nykyisellään Itävalta löytyy sijalta 15.

Suomessa siis edelleen riittää työnsarkaa työpaikkakiusaamisen ja epäasiallisen käytöksen taklaamisessa. Työpaikkakiusaamisen kustannukset tulevat piilevinä ja verhottuina yllätyksinä työterveyshuollon laskujen, sairauspoissaolojen ja äkillisten sekä odottamattomien työpaikanvaihdosten muodossa. Nämä kustannukset nousevat helposti useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Valitettavasti toimenpiteillä saatavat säästöt ja hyödyt huomaa vasta jälkikäteen.

Piditkö? Jaa se kaverille!Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email
Share on Google+
Google+

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *